1913 – Juhannusriennot on työväenluokan ja porvariston draama. Kahden ihmisryhmän tarinat kulkevat rinnatusten juhannusviikonloppuna tanskalaisella maaseudulla.
Tässä Nordic Larp -tyylisuunnan pelissä hahmot pyrkivät pitämään yllä normaalia järjestystä, vaikka kiiltokuvamaisen ulkokuoren alla kiehuvat tunteet ja ristiriidat.
Tämä on tarina kaipauksesta, surusta, ilosta ja siitä, kuinka hahmot tuntevat olevansa loukussa yhteiskunnan määrittelemissä rooleissa. Kokemuksen ytimessä on taiteilu yhteiskunnan asettamassa roolissa rikkomatta ajalle tyypillistä maailmankuvaa.
Hahmon asemasta riippuu, millaisia vapauksia ja rajoituksia häneen kohdistuu, ja millaisia yhteiskunnan sosiaalisten rakenteiden aiheuttamia paineita pääset kokemaan sisältäpäin. Samalla tämä on tarina perheestä ja ystävyksistä, jotka kokoontuvat viettämään juhannusta kaikkine sen onnellisine hetkineen. Palvelijoille luvassa on kovaa työtä, mutta sitäkin enemmän juhlintaa ja lepoa, sillä he järjestävät keittiössä omat rientonsa.
Larppi sijoittuu ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja ruotsalaisiin perinteisiin, joita peilataan muita larpissa esiintyviä pohjoismaisia kulttuureita vasten. Ruotsalaiset hahmot ovat standardi, joita vasten muut kansallisuudet asettuvat.
Suomalaisten kokemus:
Suomalaiset hahmot ovat eksotisoituja, ja heitä sorretaan heidän kansallisuuteensa perustuen. Suomalaiset kuuluvat koko larpin alimpaan kastiin, ja he tasapainottelevat ruotsalaiseen kulttuuriin kuulumisen ja oman identiteetin säilyttämisen välillä.
Palvelijoiden kokemus:
Palvelijahahmojen elämä koostuu kaipuusta ja turhautumisesta, toiveesta muuttaa yhteiskunnallista asemaa ja vaikeuksista tehdä niin. Hahmot työskentelevät kovasti, mutta löytävät työn lomasta aikaa myös ilolle ja naurulle. Palvelija mielistelee ylempiään ja hyötyy alemmistaan. Kokemuksen ytimessä on ristiveto todellisen minän ja sen välillä, mikä on palvelijan paikka yhteiskunnan ja kotitalouden hyvin öljytyssä koneistossa.